Käytiin lauantaina Pessin kanssa pitkästä aikaa agilitaamassa. Pääsiäisen ja käsivammani takia treenitaukoa tuli tuollainen kolmisen viikkoa, mutta ainahan kisoihin voi lähteä. Koirassa olikin virtaa enemmän kuin olisi tarvittukaan. Ennen ekaa rataa Pessi roikkui mun ranteessa, puri lenkkareita ja ärisi...

Selväksi tuli ainakin, että tuomarina toiminut Tuomo Pajari rakastaa ansaesteitä. Ensimmäisenä ollut hyppäri meni hieman sähläämiseksi, ja siltä otettiinkin hylly, kun Pessi karkasi ensimmäisen putken väärään päähän. Lisäksi tyrkkäsin sen väärään keppiväliin, koska etenin liian pitkälle enkä antanut koiralle tilaa. Myös renkaasta mentiin ohi, koska radan reunalla oli jotakin kiinnostavaa tuijoteltavaa.

Hyppyrata näytti tältä:

 

Ensimmäiseltä agilityradalta tehtiin nolla, vaikka rata olikin täynnä melkoisia pelastuksia sekä koiralta että minulta. Rata meni näin:

Muuri oli sijoitettu jokseenkin mukavasti... Kahdessa kohdassa oli riskinä, että koira ajautuu sille. Keinulla meillä meni tosi paljon aikaa, koska Pessi pysähtyi taas liian aikaisin eikä olisi millään halunnut edetä pidemmälle. Sitä pitäisi nyt ehdottomasti harjoitella vauhdikkaammaksi! Käännös vitoshypyltä kutoselle onnistui erittäin hyvin, kun tein nelos- ja vitoshyppyjen välissä takaaleikkauksen ja käänsin rintamasuuntaani jo ajoissa putkelle päin. Seiskaputken jälkeen vaihdoin puolta persjätöllä ja ohjasin A:lle asti oikealta puolelta. Hypyllä leikkasin takaa. Keppejä ennen valssasin. Unohduin vain liian pitkäksi aikaa tarkastelemaan, meneekö koira putkeen, joten tuli todella kiire ja jouduin vain heittämään Pessin kepeille. Hyvin se löysi oikean aloitusvälin, mutta jäi hieman kyselemään, tästäkö todella mennään. Keppien jälkeen tein pienen vekin, jotta sain paremman linjan hypyille ja putkeen. Se onnistuikin hyvin, eikä pelkoa muurille ajautumisesta ollut. Loppusuora meni hyvin, kun Pessi malttoi vielä hidastaa puomin alastulollakin. Tuloksena siis nolla ja sijoituksena 6. Kaikki viisi ensimmäistä luvan saanutta oli bordercollieita (joista muutamat tekivät ihan mielettömän upeaa ja nopeaa rataa). Me jäätiin luvasta ja sertistä 0,30 sekuntia - onneksi.

Viimeiseltä radalta otettiin myös hylly, mutta radalta tuli muutamia tosi hienoja onnistumisia! Se meni näin:

Ja tosiaankin, löysin koirani heti aluksi renkaan jälkeen hypyltä. Jäin itse hieman ihmettelmään, ottiko Pessi puomin alastulokontaktin, ja olinkin heti auttamatta myöhässä. En edes tajunnut käskyttää rengasta, mutta sen se hyppäsi ihan oma-aloitteisesti. Sen jälkeen olinkin jo aivan hukassa enkä ehtiny estää koiran menemistä hypylle, joka olikin oikein sujuvasti suoraan nenän edessä.

Hyllyn jälkeen rata suoritettiin rennosti mutta huolellisesti loppuun - täysin puhtaasti. Erityisen onnellinen olen keppien aloituksesta. Kymppihypyn jälkeen työnsin koiraa hieman vasemmalle ja annoin sille tilaa hakea aloituksen - ja sehän haki! Pujotteli myös vauhdikkaasti ja varmasti. Keinun teki hieman nopeammin kuin ensimmäisellä radalla.

Kaikkiaan oikein onnistuneet kisat, vaikka tuulikin niin paljon, ettei välillä tiennyt, lähtevätkö esteet tuulen mukaan vai lähteekö itse. Paljon onnistumisia, vaikka tulokset eivät päätä huimaakaan. Tauko teki Pessin motivaatiolle ja vauhdille erittäin hyvää.