Eipä päästy Pessin kanssa epiksiin, koska Jarski varasti koiran sorsajahtiin. Otin sitten Cipan mukaan ja lähdin tekemään iltatreenin kentälle - ja kyllä kannatti!

Koira oli taas aivan mieletön! Vauhtia oli runsaasti, mutta ohjautuvuus ei siitä kärsinyt. Pujottelun tein kerran kaikki verkot paikoillaan, ja sen jälkeen poistin keskeltä yhden verkon. Kerran Cipa tuli välistä pois, mutta huomasi heti itsekin, että nyt meni jotakin pieleen, ja seuraavilla kerroilla piti katseensa tiukasti kepeissä ja pujotteli sujuvasti loppuun.

Teimme pientä rataakin:

Puomi meni hienosti ja rengas hypättiin joka kerta oikein (eikä minun todellakaan tarvinut näyttää koiralle, mistä välistä mennään). Tein kahdella hypyllä myös takaakiertoja, jotka nekin sujuivat. Teimme rataa myös toiseen suuntaan. Vaihtelin kepeillä ohjauspuolta, mikä ei näytänyt häiritsevän koiraa ollenkaan. Kerran vedätin turhan paljon, jolloin kiusaus hypätä viimeisen verkon yli kasvoi liian suureksi. Toista kertaa ei kuitenkaan sitäkään yrittänyt, kun huomasi, ettei se tuota toivottua tulosta.