Cipakin on kunnostautunut kesän aikana. Kovin moniin agikisoihin en sitä ilmoittanut, mutta jotain tulostakin saimme aikaan. Ensin haimme Mikkelistä päivän ensimmäiseltä agilityradalta nollavoiton, luvan ja sertin tuloksella -17,32 (nopeus 4,06 m/s). Kaikki tulokset löytyvät täältä. Starttasimme samaisissa kisoissa myös ensimmäisen kerran kakkosissa, mutta rata hylkääntyi koiran karatessa putken sijaan A:lle. Koira kulki kuitenkin mukavasti, ja olen siihenkin rataan oikein tyytyväinen.

Ensimmäiset varsinaiset kakkosten kisat olivat Kotkan Koiraystäväin Seuran iltakisat. Agiradalla koin suuren yllätyksen koiran loikatessa sekä A:n että puomin alastulokontaktit. Ja ne kun olivat ainoat esteet joiden toimivuudesta olin varma! Puomin jälkeen olin niin ihmeissäni ja hämmentynyt, että pysäytin koiran hetkeksi neuvonpitoa varten. Ihme, ettei tuomari hylännyt meitä siitä hyvästä. Toinen rata oli hyppäri, mikä oli tuossa tilanteessa enemmän kuin hyvä asia: sain lähteä radalle kevein mielin tietäen, ettei siellä ole kontakteja. Rata sujuikin varsin mukavasti yhtä ylimääräistä koukkausta lukuun ottamatta, joten tuloksena oli -7,69 (nopeus 4,29 m/s). Ajasta olisi lähtenyt vielä pari sekuntia pois, jos en olisi töpeksinyt ennen pujottelua olleella hypyllä.

En halunnut ohjata koiraa kepeille hypyn ulkokautta, koska tällöin keppikulma olisi ollut koiralle hankala avokulma. Loppusuoran halusin ehdottomasti juosta vasemmalta puolelta, koska se hieman kaartoi vasemmalle. Näin ollen en olisi voinut mennä keppien oikealle puolelle, joten päätin pyöräyttää koiran sisäkautta suoralle keppilinjalle. Ehdin valssaamaan hyppyjen 13 ja 14 väliin, mutta koira meinasi karata siinä välissä jo kepeille. Tähän kului aikaa, mutta lopputulos oli kuitenkin ihan hyvä: kakkossija ja ensimmäinen luva kakkosluokasta. Kaikki tulokset ovat luettavissa täällä.

Tässä vielä rata, jolla sai ihan tosiaan juosta:

Eilisissä treeneissä kontaktit muuten toimivat aivan kuten ennenkin...