Tuntuu, että kaikki treenit menevät yli odotusten. Mistähän oikein aloittaisi.

Cipa käväisi tänään taas jatkokurssin harjoituksissa. Verkkokepit menevät jo sellaisella vauhdilla, että kohta lienee syytä ottaa joku verkko välistä pois (ennen kuin tottuu niihin liikaa). Irtoaa hypyille jo mainiosti, pussin suorittaa niin vauhdilla, että jos ei oikeaa rakoa sattuisikaan löytymään, Cipa tulisi varmaan kankaasta läpi. Kontaktit ovat myös melko hyvin hallussa. Pidin koiraa varmuudeksi hihnassa, mutta ei hihna ollut kuin tiellä. Keinun annoin tärähtää jarruttamatta maahan, eikä Civi reagoinut mitenkään vaan jatkoi käskyllä kontaktille seisomaan. Puomilla ei myöskään mitään ongelmia. Nyt jo selvästi osaa odottaa pyyntöä pois kontaktilta. Aloin palkkaamaan poistumisesta pallolla, jotta luvan pyytäminen vahvistuisi ja nopeutuisi. Cipa tarjoaa muuten itse istumista alastulokontaktille, vaikka en ole sitä siltä koskaan vaatinut. A:lla se keksi sen ensimmäisen kerran, koska onhan siinä nyt selvästi helpompi istua kuin seisoa! Ei mikään tyhmä koira. No, parempi niin, tuleepahan ainakin varmat pysähdykset. Teimme slalom-hypytystä hieman viistoon asetetuilla hypyillä. Sekin sujui kuin sitä olisi harjoiteltu enemmänkin. Hyppyjä tehtiin myös ympyrällä molempiin suuntiin. Eipä ollut ongelmia siinäkään.

Pessin kanssa kaivoin viime viikolla pitkästä aikaa varikset pakkasesta. Unohdin tosin ottaneeni ne sulamaan, joten kolmen päivän sulatuksen jälkeen ne todella olivat sulia. Tein lähimetsään kahdella variksella hakuruudun ja lähetin koiran sokkona etsimään. Ensimmäinen varis oli piilotettu kuusen oksien alle, josta koira löysi sen vaivatta. Hetken Pessi katseli sitä ja selvästi pohti, kannattaako tuollaista pa... roskalintua palauttaa, mutta nappasi sen sitten suuhunsa ja toi käteen asti. Toinen varin oli kaatuneen puunrungon päällä noin metrin korkeudessa. Pessi joutui tekemään hieman töitä, että sai paikallistettua vaakun. Se ei heti keksinyt, miten tirpan saa puusta alas, ja alkoi VINKUA rungon alla! Se ei ole ikinä ollut noin kiinnostunut variksista!!! Hetken taiteiltuaan sen onnistui repäistä vaakku maahan. Ei epäröinyt lainkaan, ottaako linnun suuhunsa vai ei, vaan toi sen heti syvällä otteella minulle. Tuohon olisi tietysti ollut ihan hyvä lopettaa, mutta päätin kuitenkin kokeilla vielä onneani. Tein variksilla kakkosmarkkeerauksen. Pessi muisti hyvin pudotuspaikat ja palautti molemmat linnut kyselemättä. Tästä innostuneena tein vielä yhden ykkösen ja yhden motivoimattoman haun. Kun nekin vielä palautuivat, viimeisenä Pessi sai hakea yhden vaakun paukkunoutona - ja sekin vielä palautui! On se niin hieno koira!

Jätin varikset yöksi ja seuraavaksi päiväksi rapulle odottelemaan roskikseen pääsyä. Niiden muhittua koko päivän auringossa sain vielä loistoidean tehdä variksista vesilintuja. Ei muuta kuin vaakut mukaan ja Marttilan rantaan. Pessi haki muutaman markkeerauksen avovedestä sekä kaislikosta ongelmitta. Ajattelin vielä kokeilla, hakisiko Cipakin vedestä riistaa. Eipä hakenut. Kävi kyllä haistelemassa varista mutta ei vaivautunut tuomaan sitä rannalle. Pessi sai siis tehdä vielä yhden vesiohjauksen.

Pitäisiköhän seuraavaksi sulattaa kani. Lokkiahan tuo näytti tuovan tasamaaltakin erinomaisesti... Jos niihin taippareihin vielä sittenkin joskus päästäisiin.